Seiso Angkor Thomin eteläportilla ja katso käytävää pitkin. Kummallakin puolella rivi kivihahmoja pitelee monipäisen käärmeen pitkää ruumista. Irrallaan kontekstistaan se voisi olla koristelua. Kontekstissa tulkinta on poikkeuksellisen hyvin perusteltu.
Angkor Thomin käytävän nagat
Toisella puolella olevia hahmoja pidetään yleensä devoina, jumalina, ja toisella asuroina, heidän kilpailijoinaan. Yhdessä he näyttävät vetävän naagaa Vasukia, mikä kaikuu Maitomeren kirnuamista -myyttiä. Myytti on veistetty kokonaisuudessaan Angkor Watin itäkäytävälle sukupolvea aiemmin. Kohtaus sijaitsee Jayavarman VII:n rakennuttamalla kaupunginportilla, jonka kirjoitukset esittävät hänen pääkaupunkinsa järjestettynä kosmoksena. Myytti, sijainti ja kuninkaallinen ohjelma sopivat yhteen. Tämä yhtymäkohta tekee tulkinnasta vahvan.
Khmerin ja thaimaalaisessa arkkitehtuurissa naagakaiteet reunustavat temppelien lähestymisteitä ilman kirnuamishahmoja. Siellä käärme toimii enemmän vartijana ja siltana ihmisen ja jumalallisen maailman välillä. Sama olento, eri tehtävä.
Kattoeläimet Pekingissä
Keisarillisten kiinalaisten kattojen harjanteilla seisoo pieniä lasitettuja hahmoja: edessä mies ratsastaa linnulla, ja sen jälkeen seuraa lohikäärme, feeniks, leijona ja merihevonen. Hahmojen lukumäärä on dokumentoitu arvomerkki. Korkeimman harmonian salissa niitä on kymmenen, mikä on sille ainutlaatuista. Pienemmissä saleissa on yhdeksän, seitsemän, viisi tai vähemmän. Hahmoja kuvaillaan usein suojeleviksi, ja ratsastajasta on monia kansanomaisia selityksiä, mutta lukumäärä on selvin todiste merkityksestä: hierarkia kirjoitettuna keramiikkaan.
Svastika Etelä- ja Itä-Aasiassa
Vierailijoita hämmästyttää joskus svastika temppeleissä Intiassa, Nepalissa, Japanissa tai Koreassa. Hindu-, buddhalaisissa ja jainalaisissa yhteyksissä se on muinainen onnea tuova merkki, ja sanskritin sana liittyy hyvinvointiin. Japanilaisilla kartoilla läheinen manji on pitkään merkinnyt buddhalaisia temppeleitä. Sen 1900-luvun omiminen Euroopassa on erillinen historia. Symbolin oikea lukeminen tässä riippuu täysin sen ympäristöstä ja kunnioituksesta niitä yhteisöjä kohtaan, jotka sitä yhä käyttävät.
Konarkin pyörät
1200-luvulla rakennettu aurinkotemppeli Konarkissa, Odishassa, jonka on esitetty olevan Itä-Gangan dynastian kuninkaan Narasimhadeva I:n teos, suunniteltiin auringonjumala Suryan vaunuiksi, joissa on veistetyt pyörät ja hevoset. Vaunut on dokumentoitu itse muodon ja jumalan perusteella.
Suryan vaunut
- 24 runsaasti veistettyä pyörää jalustan ympärillä.
- Hevoset edessä, nyt osittain menetettyinä.
- Omistettu aurinkojumalalle.
Toimivat aurinkokellot
- Oppaat näyttävät usein, miten aika luetaan pyörien säteiden varjoista.
- Ajatus on suosittu, mutta emme ole löytäneet keskiaikaista tekstiä, joka vahvistaisi suunnittelutarkoituksen.
Väri symbolina: korealainen dancheong
Korealaisten palatsien ja temppelien maalattua puutyötä, dancheongia, varten käytetään väripalettia, joka liittyy perinteisiin viiteen väriin. Niitä yhdistetään suuntiin ja alkuaineisiin. Maalaus myös suojaa puuta säältä ja hyönteisiltä. Käytännölliset ja symboliset tehtävät elävät rinnakkain, eikä kumpikaan kumoa toista.
”Portissa veistetty symboli ja pyhäkköhuoneeseen veistetty sama symboli ovat kaksi eri lausetta.”Part Riddle Gardenin toimituksen huomautus
Siitä, miten symbolit asettuvat suurempiin suhde- ja symboliikkajärjestelmiin, lue lisää kohdasta temppelin geometria. Niiden taustalla olevat kirjoitetut säännöt löydät kohdasta suunnittelusäännöt.
Lähdemerkinnät
- UNESCO:n maailmanperintötiedostot: Angkor (1992), Aurinkotemppeli, Konârak (1984), Ming- ja Qing-dynastioiden keisarilliset palatsit (1987).
- Jayavarman VII:n kirjoitukset, joita Claude Jacques ja Michael Freeman käsittelevät teoksessaan Angkor: Cities and Temples.
- Qing-dynastian rakennusmääräykset katon koristeiden arvojärjestyksestä.